Magneetti

Maaliskuun lomailu on alkanut ihan hyvin. Joka ilta oon istunut karaokessa, vaikka ääni ei toimikaan kovin hyvin flunssan jälkeen. (köhköh!) On se hassua, että en kykene lomallanikaan olemaan poissa karaokesta. Mulle se on vaan elämän suola. <3

Tänään tuli käytyä ekaa kertaa ravintola Domarissa ja semmoinen kuva jäi paikasta, että puistattaa :s Nassulle oltiin niin ilkeitä, että mä olisin murtunu siinä vaiheessa ja lähtenyt itkemään jonnekin takahuoneeseen... Pelottavia ihmisiä, oikeesti :/ Onneks Nassu on vahva ihminen! :)

Mä en jaksa käsittää, miten mä aina joudun näihin tilanteisiin.... Kaverit seukkaa, ainakin vielä, yhdessä, tosin, se juttu on menossa syviin pohjamutiin ja samaan aikaan, toinen kaveri kertoo tunteistaan tähän yhteen kaveriin, joka seukkaa sen toisen kaverin kanssa. Olen jälleen kerran välikädessä -.- Onko mussa joku magneetti, että imen itseeni näitä tämmöisiä tilanteita vai onko mulle vain helppo puhua näistä asioista?? Mä en käsitä... o.O

Sit kun on vielä omat tunteet ihan sekasin, niin sitä on niin herkällä päällä, että itkettää toisten puolesta niiden tilanteet...

"Pimeys päiviä piilottaa, mutta RAKKAUTTA ei piiloon saa...."

Näinpä. :)