Tuntuu niin hyvältä, ettei meinaa oikein uskoa sitä todeksi. Yhtenä päivänä, kaikki voi olla ihan toisin, kuin eilen... Ikinä ei tiedä, mitä tulee vastaan.
Haluaisin, että kaikki muutkin tuntisivat tätä mun onnea. Haluaisin vaan jakaa sitä pois, etten itse pakahdu tähän tunteeseen... Jollain tavalla, mua jopa ahdistaa. Ei pitäisi valittaa, kun kerrankin on kaikki oikeesti ihan hyvin. Mut sitä kun on tottunu siihen, että ensin on kaikki tosi hyvin ja sit yhtäkkiä vedetäänkin matto jalkojen alta, ei oikein osaa nauttia tämmöisestä.
Liian aikaisin ihmiset lähtevät täältä... Ja niin julmalla tavalla :(
R.I.P. Jari <3
Tuntuu, että tää kaikki on vaan unta. Ja sitten, kun tässä unessa kuolee, herääkin uudestaan, jossain muualla. Ehkä se onkin niin, ei voi tietää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti