torstai 17. helmikuuta 2011

Bloggailua; Kuka minä olen?

Kun kerta kaikki muutkin bloggailee, niin miksi en siis minäkin?
Tämähän on melkein kuin päiväkirjaa kirjoittaisi, joten ei luulisi tuottavan ongelmia meikäläiselle. Tykkään kirjoitella päiväkirjaan, mutta hieman vähäiselle se on jäänyt, toivotaan, että tämä edes onnistuu.

Jospa kerron siis hieman itsestäni. Olen nuori nainen, joka on nähnyt elämässään paljon kaikenlaista. On ollut heikkoja hetkiä ja myös niitä vahvoja. Jos minun pitäisi punnita, kumpaa on ollut enemmän, vaaka kallistuisi heikkojen hetkien puolelle. 
Vähän kuin siinä yhdessä Rölli elokuvassa, missä on hyvän ja pahan vaaka. Minulla se vaaka on heilahdellut aina joskus hyvälle puolelle, mutta tietenkin tavoitteena on, että se myös jäisi hyvän puolelle. Elämä vain osaa olla niin järkyttävää välillä, ettei sitä itsekään tajua.

Lapsuus ajan sain viettää tiiviisti perheen ja kavereiden kanssa. Ehkä siksi minusta on tullut niin riippuvainen kaikelle. Pitäisi osata ja uskaltaa heittäytyä. Tuntuu vain siltä, että se vaatii minusta liikaa. Läheisriippuvainen, sitä minä olen.
Olen varmasti TODELLA ärsyttävä välillä, semmoinen stalkkeri. Siis anteeksi.
En tahdo kenellekään mitään pahaa. 

Asun tällä hetkellä yksin yksiössä, vuokra-asunnossa. Tai no, onhan minulla kissa. Wilma-neiti.
Jotenkin sitä vain kaipaisi elämäänsä muutakin. Miehet pyörivät mielessä, ne perkeleet, jotka ovat jättäneet minuunkin syviä haavoja. Mutta sitä se on, kun kaipaa toisen läheisyyttä...
Joka ilta, päiväni huipentuu karaokebaariin, jossa näen "ystäviä", polttelemme tupakkia ja lauleskelemme. Se on minun huumeeni. LAULAMINEN.
Syy siihen, miksi tuo sana "ystäviä" on noiden merkkien välissä, on se, etten ole heistä vielä niin varma. 

Tässä siis hieman makua siitä, millainen Minä olen. Veikkaan, että lähinnä tulen vuodattamaan asioita, jotka itseäni mietityttävät ja askarruttavat. Ehkä joskus saan jotain iloistakin mainittua.



"Toinen tytöistä piirtää kukkia                                                       
Farkkujen lahkeisiin
Ja rakastuu aina pitkätukkaisiin poikiin
Toisella on niin kova ikävä
Ja se kantaa käsissään kyyneleitä
Ja ne matkustaa pois...."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti